Robert Helenius – altavastaajasta voittajaksi

robert helenius

Robert Helenius on yksi suomalaisista nyrkkeilijöistä, joka on pärjännyt hyvin maailmalla. Amatöörinä Helenius saavutti muun muassa EM-hopeaa sekä kolme SM-kultaa. Uransa aikana hän on pitänyt hallussaan sekä WBA- että WBO -liittojen Inter-Continental -mestaruuksia sekä kolme Euroopan mestaruutta. Jo edesmennyt nyrkkeilytoimittaja Ilmo Lounasheimo piti Heleniuksen etuina ulottuvuutta ja teknistä taitavuutta. Raskaansarjan viisinkertainen maailmanmestari Evander Holyfield on kehunut hänen lyöntejään monipuolisiksi.

Helenius on lyhyellä urallaa kerännyt paljon arvostusta nyrkkeilytaidoillaan. Ilta-Sanomat arvioi alkuvuodesta 2010 Rober Heleniuksen 11 ammattilaisottelun jälkeen kaikkien aikojen toiseksi parhaaksi raskaan sarjan suomalaisnyrkkeilijäksi Gunnar Bärlundin jälkeen.

Myöhemmin raskaansarjan entinen maailmanmestari ja samaan nyrkkeilytalliin Heleniuksen kanssa kuulunut Nikolai Valujev, arvostettu suomalainen nyrkkeilytoimittaja Ilmo Lounasheimo ja raskaansarjan nelinkertainen maailmanmestari Evander Holyfield sanoivat, että Helenius voi edetä maailmanmestari. Alan piireissä Heleniukseen ei ollut uran alkupuolella uskoa, vaan häntä haukuttiin läskiksi ja veikattiin häviäjäksi jo ennen kuin ottelut olivat alkaneetkaan. Menestyksen myötä monet ovat joutuneet muuttamaan kantaansa. Helenius on sanonut tuosta vaiheesta: ”Onhan niitä takinkääntäjiä paljon. Suomessa riitti epäilijöitä, jotka eivät uskoneet menestykseeni.” Heleniuksen Sauerland -aikainen valmentaja Ulli Wegner, joka jo vuonna 2010 sanoi Heleniuksen voittavan maailmanmestaruuden vuoden sisällä, arvosteli entistä suojattiaan vuonna 2015 kurinalaisuuden puutteesta, eikä uskonut hänen enää pystyvän maailmanmestariksi ilman Sauerlandia. Helenius kuittasi tämän kritiikin kateutena. Jussi Arhinmäki on tehnyt vuonna 2011 valmistuneen puolen tunnin dokumenttielokuvan Pohjolan painajainen, jossa seurattiin vuoden ajan Heleniuksen elämää.

Kendo kamppailulajina

Kendo on japanilaiseen miekkailuun phjautuva kamppailulaji. Kendo muodostuu kahdesta japanilaisesta sanasta: ”ken” tarkoittaa miekkkaa ja ”do” tietä. Sananmukaisesti kendo tarkoittaa miekan tietä.

kendo

Kendon ”tien” tavoitteena on kehittää harjoittelijan mieltä, kehoa ja niiden yhteistoimintaa. Kendon harjoittelijan tavoitteena on energian, tekniikan ja kehon sulava yhteistoiminta, kirjaimellisesti mieli-miekki-keho -yhteistyössä ja harmoniassa. Nykyään kendossa on neljä lyöntikohtaa: lyönti päähän eli men, lyönti ranteeseen eli kote, lyönti kylkeen eli do ja pisto kurkkuun eli tsuki. Lyöntikohdat on nimetty niitä suojaavien suojausten mukaan.

Nykyiseen muotoonsa kendo on muovautunut oikeilla miekoilla käydyistä, jopa kuolemaan asti otelluista kamppailuista ja sotataidoista. Nykyään kendo on budo-laji, jota voi harjoittaa turvallisesti. Myöskään harjoittelun tavoitteet eivät ole sotaisia. Kendo-varusteet ja bambumiekka mahdollistavat kvankin kontaktiharjoittelun ilman vakavia loukkaantumisia. Kendon lyönnit suunnataan määrättyihin lyöntipaikkoihin, pistepaikkoihin, jotka on tehokkaasti suojattu suojavarusteilla. Kendossa lyönnit tuevat aina ylhäältä alas, eikä jalkoihin kohdistuvia lyöntejä enää ole. Alhaalta ylös kohdistuvia lyöntejä varten tehtävät suojavarusteet olisivat liian vaikeita kantaa päällä tai edes valmista. Kendon osuma-alueet on valittu paitsi niiden vaikeuden takia myös siksi, että todellisilla miekoilla taistellessa kyseiset alueet olisivat joko tappaneet vastustajan heti tai ainakin tehneet tämän toimintakyvyttömäksi.

Suomessa on nykyisin noin 19 kendoseuraa 16 eri paikkakunnalla ja kendoharrastajia yhteensä hieman alle 800 henkeä. Suurimpana kendokaupunkina mainittakoon Helsinki, jossa toimii jopa kolme eri seuraa. Merkittävän laajentumisen kendo koko Suomessa vuonna 1999, jolloin toiminta aloitettiin Oulussa. Sieltä kendo on levinnyt ensin Kokkolaan, ja hieman myöhemmin myös Tornioon. Torniossa toimii tiedettävästi maailman pohjoisin kendo-seura. Suomen kendoseurojen keskusliitto on SLU:n jäsen.