Taekwondo

Taekwondo on taistelulaji, joka tunnetaan myös nimellä taekwon-do sekä tae kwon do. Kyseessä on alun perin koreasta lähtöisin oleva itsepuolustuslaji, joka on kerännyt paljon harrastajia puoleensa. Itsessään sana taekwondo viittaa kahteen hyvinkin erilaiseen taistelulajiin. Toinen laji, johon taekwondo viittaa on Wold Taekwondo Federation, kun taas toinen laji on Kukkiwonin hallitsema taekwondo. Suomeksi kyseinen laji tarkoittaa ”jalan ja käden tie” mikä viittaakin juuri siihen, mitä taekwondon aikana tapahtuu.

taekwondo

Taekwondon historia

Taekwondo on kehittynyt saaden vaikutteita, jopa 2 000 vuotta vanhoista korealaisista taisteluperinteistä. Kyseinen laji on saanut eniten vaikutteita Shöyökan -karatesta, mutta siitä löytyy myös hieman vaikutteita japanilaisesta jujutsusta sekä korealaisesta hapkidosta. Ensimmäinen Kwan koulu onkin perustettu jo vuonna 1975 ja kuten arvatakin saattaa, koulu perustettiin Koreaan. Samaan aikaan yksi lajin merkittävimmistä henkilöistä Choi Hong Hitä alkoi kehittämään Odogwanista modernin kaltaista lajia Korean armeijan 29. divisoonassa. Vuonna 1955 komitea nimesi lajin Taekwondoksi, jonka jälkeen laji alkoi leviämään yliopiston sekä armeijan keskuudessa. Choi Hong Hi perusti myös International Taekwon-Do Federationin ja jatkoi levittämistä kamppailulajina maailmalle. Kyseisen lajin levittämiseen syntyi poliittisia ongelmia, mikä olellisesti oli pieni takapakki kyseisen lajin saralla. Tällä hetkellä Taekwondo onkin harrastetuin kamppailu urheilulaji koko maailmassa. Sitä harrastaa jopa 70 miljoonaa ihmistä ja harrastajat ovat 200 eri maasta.

Taekwondo Suomessa

Taekwondo saapui suomeen korealaisen mestarin Dae Jin Hwangnin ansiosta. Suomen taekwondo liitto onkin perustettu jo vuonna 1980. Maailman Taekwondo liittoon kyseinen liitto liittyi jo vuonna 1982, samalla se liittyi myös Euroopan Taekwondounioniin. Lisäksi Tampereelta, Hämeenlinnasta ja Vantaalta olevat entiset WTF -harrastajat perustivat Suomen ITF liiton, liitto perustettiin vuonna 1987.

WTF säännöillä pelattava taekwondo saavutti olympiastatuksen vuonna 2000 Sydneyssä. Laji oli ensimmäisenä näytöslajina Soulissa 1988 ja Barcelonassa 1992.

Kilpailusäännökset

WTF -ottelut ovat täyskontakti urheilua, jossa pyrkimyksenä on voittaa vastustaja keräämällä häntä enemmän pisteitä ja tyrmäämään hänet. Tässä lajissa kaikenlaiset lyönnit päähän ovat kiellettyjä, joten pisteitä kerätään pääasiassa potkuilla, jotka ovat sallittuja täydellä kontaktilla vyötärön yläpuolelle, potkut ovat sallittuja myös päähän. Otteluissa käytetään suojia päässä, jaloissa, käsissä sekä vartalossa. Potkusta vartaloon kisaaja nappaa itsellensä yhden pisteen, selän kautta ympäri pyörähtävistä vartalopotkuista saa kaksi pistettä, suorista potkuista päähän kolme pistettä sekä selän kautta pyörähtävistä potkuista päähän saa neljä pistettä. Voimakkaista sekä hyvin ajoitetuista suorista lyönneistä, jotka kohdistuvat vartaloon saa pisteen. Normaalisti pisteitä otteluissa jaetaan 3-4 pisteeseen. Lisäksi lajiin ollaan kehitetty ja kehitetään jatkuvasti elektronisesti pisteosumat tunnistavia järjestelmiä. Osaa näistä onkin jo käytetty sekä testattu EM- sekä MM- kilpailuissa. Olympialaisissa on kuitenkin pysytty normaalissa tuomaripisteenannossa, vuonna 2011 ilmoitettiin kuitenkin, että vuoden 2012 olympiakilpailuissa käytettävän elektronisesti potkut tunnistavaa rintasuojusta.

ITF säännöillä oteltavissa otteluissa kontakti on rajoitettu hallittuihin suorituksiin ja liian kova kontakti on kielletty kokonaan. Potkusta vartaloon saa kaksi pistettä, potkusta päähän taas 3 pistettä ja lyönnistä saa aina yhden pisteen.

Lajin erityispiirteitä

Taekwondossa potkut ovat merkittävässä osassa verrattuna moniin muihin itämaisiin taistelulajeihin. Perusharrastelijalle kyseinen laji tarjoaa myös potkujen lisäksi paljon torjuntoja sekä tietenkin lyöntejä. Kyseessä on monipuolinen ja mielenkiintoinen laji, jossa on haastetta niin uusille kuin vanhoillekin harrastajille. Lajista löytyy harrastajia molemmista sukupuolista ja mikä parasta kaiken ikäisiä. Lajin voi aloittaa nuorella iällä tai jos siltä tuntuu niin vanhempanakin. Suomessa Taekwondoa voi harrastaa miltei missä tahansa suuressa kaupungissa.

Brasilialainen Jujutsu

Brasilialainen jujutsu toiselta kutsumanimeltään BJJ, on brasilialasten herrasmiesten Carlos sekä helio Gracien keksintö. Se on perinteisen japanilaisten jujutsu- sekä judotekniikkojen pohjalta kehittämä kamppailu- ja itsepuolustuslaji, joka on nostanut suosiotaan kovaa vauhtia myös suomalaisten keskuudessa. Kyseinen laji painottuu erilaisiin maassa tehtäviin kamppailutekniikoihin. Kilpailutilanteessa tavoitteena on viedä vastustaja mahdollisimman pian maahan, jossa ottelu lopetetaan lukolla tai kuristuksella. Jujutsun on kerrottu muistuttavan voimakkaasti lukkopainia, ja niiden suurin ero onkin, että brasilialaisessa jujutsussa käytössä on puku, kun taas lukkopainissa pukua ei ole ollenkaan. BJJ on tullut tutuksi maailmalla 1990 -luvun alussa, kun pienikokoiseksi tituleerattu Royce Garcie voitti UFC -vapaaottelukilpailuja käyttämällä erilaisia BJJ tekniikkoja suurempi kokoisia kilpailijoita vastaan.

Kyseinen laji sopii vallan mainiosti ihan kaiken ikäisille, niin perheen nuorimmille kuin vanhemmillekin. Koolla ei myöskään tässä lajissa ole niinkään väliä. Kyseessä on todella yksinkertainen ja ennen kaikkea tehokas kuntoilulaji. Jo alkeiskurssista lähtien BJJ treeneissä harjoitellaan lajin lisäksi kehonhallintaa, kestävyyttä sekä tietenkin voimaa, sillä jokainen kyseisistä osa-alueista on hyvin tärkeä osa lajia. Lajin harrastajilta kyseinen suoritus vaatii niin kärsivällisyyttä, kestävyyttä kuin myös voimaa. Näitä tekniikoita sovelletaan harjoitusotteluissa, joita lajikielellä kutsutaan sparriksi.

Asu ja vyöt

Brasilialaisessa jujutsussa on kaksi erilaista vyöjärjestelmää: aikuisille sekä junioreille. Kaikkiin värivyöarvoihin on mahdollista kerryttää 4 kappaletta natsoja, ennen kuin eteneminen seuraavaan vyöarvoon on mahdollista. Brasilialaisessa jujutsussa on koulukunnasta riippuen erilaisia vyökokeita tai vyöarvoja, joka myönnetään teknisen osaamisen tai kamppailutaidon perusteella.

Junioreiksi luokitellaan 16 -vuotiaasta alaspäin olevat harrastajat. Vöiden värit ovat seuraavanlaiset:

  • Valkoinen
  • Harmaa
  • Keltainen
  • Oranssi
  • Vihreä

Aikuisten vyöarvot ovat 16 -vuotiaasta ylöspäin seuraavanlaiset:

  • Valkoinen
  • Sininen
  • Purppura
  • Ruskea
  • Musta
  • Punainen

Carlos Gracie

Carlos Gracie on herrasmies, joka muutti 19 vuotiaana perheensä kanssa Rio De Janeiroon, missä hän aloitti kilpailun sekä opettamisen kamppailulajien osalta. Janeirossa Carlos opetti aktiivisesti erilaisia kamppailutaitoja ja osoitti kehittämisensä tekniikoiden ja tehokkuuden voittamalla suurempi kokoisia ja vahvempia vastustajia. Vuonna 1925 Carlos palasi takaisin Rio De Janeiroon, jonne hän on avannut ensimmäisen jujutsu koulunsa. Koulun avaamisesta lähtien Carlos on jakanut tietämystään myös veljilleen, samaan aikaan soveltaen ja hioen tekniikoitaan soveltuman luonnostaan heikommille ottelijoille. Lisäksi Carlos opetti veljilleen hänen elämän filosofiansa, mikä oli osa hänen luonnonmukaisen ravinnon konseptiaan. Carlos otti asiakseen osoittaa brasilialaisen jujutsun ylivertaisuus ja tietenkin rakentaa lajista hänen koko sukunsa perinne. Tästä syystä Carlos päättikin haastaa aikansa kuuluisimpia ja kovimpia vastustajia haasteotteluihin. Näissä otteluissa itse Carlos sekä hänen veljensä ottivat vastaan kymmeniä kiloja painavampia vastustajia. Otteluiden voitoilla he hankkivatkin nopeasti tunnustusta sekä mainetta taidoillaan ja tietenkin käyttämillään tekniikoilla.

Carlosin ja hänen veljensä ansiosta Brasilian jujutsua harrastetaan nykyään kaikkialla maailmassa, myös japanissa. Lajille on tässä vaiheessa kehittynyt hallinnolliset säännöt sekä jo aikaisemmin mainittu vyöjärjestelmä. Näiden sääntöjen myötä koko lajille koitti täysin uusi aikakausi! Nykyään BJJ onkin laajalti organisoitu laji kansainvälisine ja kansallisine lajiliittoineen. Kansainvälistä lajiliittoa on ollut myös perustamassa Carloksen poika Carlos Gracie Jr. Nykyisin liitto järjestää kilpailut Brasilian lisäksi myös USA:ssa, Euroopassa sekä Aasiassa.

Vapaaottelun historia pähkinänkuoressa

vapaapottelu

Vapaaottelu, eli viralliselta nimeltään Mixed Martial Arts on jo yli vuosikymmenen villinnyt niin harrastajia, ammattilaisia kuin katsojiakin. Laji on saavuttanut suurta suosiota ja nykypäivänä monet vapaaottelijat saavatkin paljon huomiota mediassa, ja heistä nousee ainakin Suomessa julkkiksia. Näistä mainittakoon esimerkkeinä sivustollammekin jo aiemmin esitellyt Makwan Amirkhani, ja nousevana tähtenä Teemu Packalen.

Vapaaottelu on itse asiassa yleisnimitys erilaisiin kilpailuihin, joissa säännötkin ovat toisistaan poikkeavia. Kautta aikain on säännöt vaihdelleet, eikä tässä ole tapahtunut kovin suurta muutosta nykypäivänäkään. Yhäkin säännöt vaihtelevat jonkin verran. Lisäksi eri organisaatioiden välillä on paljon eroja. Näitä esiintyy muun muassa painoluokissa, sallituissa tekniikoissa, puhumattakaan erien tai otteluiden kestosta.

Yhteistä kaikille on kuitenkin se, että lajit ovat täyskontakti-kamppailu-urheilulajeja, ja niissä on yleensä yhdistelty monia eri tekniikoita useista perinteisistä kamppailulajeista. Hyvin tavallista on, että säännöissä sallitaan monipuolisia pysty- ja mattotekniikoita, iskuja ja lukkoja. Ottelut käydään yleensä vapaaottelukehässä tai vaihtoehtoisesti häkissä. Selkein jako on aina amatööri- ja ammattilaisvapaaottelun välillä.

Jo aivan 1990-luvun alussa alkoi pikkuhiljaa vapaaottelu nykyisen muodon nousukausi. Kuitenkin juuret voidaan nähdä ulottuvan jopa antiikin ajan Kreikkaan, missä vastaavanlainen laji nähtiin jopa Olympian kisojen ohjelmistossa. Rooman valtakunnan aikaan laji muuttui arvatenkin entistä raaemmaksi luonteeltaan, ja Rooman luhistumisen jälkeen laji katosi Euroopasta useiksi sadoiksi vuosiksi.

Erilaisten kamppailutyylien yhdistelyn ja kehittelemisen tietynlaisena isänä voidaan pitää Bruce Leetä. Hänen ansioistaan tämänkaltainen urheilu alkoi saavuttaa suurta suosiota 1960- ja 1970-luvuilla. Kuten aiemmin todettiin, varsinainen vapaaottelun läpimurto antoi kuitenkin odottaa vielä itseään. Kun Yhdysvalloissa järjestettiin 90-luvulla Ultimate Fighting Championship -turnaus, alkoi tietoisuus lajista ja kiinnostus lajia kohtaan levitä. Tuolloin säännöt olivat todella väljät verrattuna nykyisiin. Ottelijoilla ei esimerkiksi koskaan ollut hanskoja eikä ottelijoita eroteltu esimerkiksi painoluokkiin. UFC sai kuitenkin paljon negatiivista huomiota osakseen ja alkoikin kehitellä parempia sääntökä, ja tätä kautta päätyi toimimaan eräänlaisena uranuurtajana koko lajille.

Laji on aikojen saatossa muovautunut ja muuttunut suuresti. Alan asiantuntemus ja tietotaito on kehittynyt vuosien varrella. Tänä päivänä vapaaottelijat eivät ole yleensä minkään tietyn lajin harjoittajia, vaan heidän tavoitteenaan on hallita entistä tehokkaampia tekniikoita ja yhdistellä niitä tehokkaasti.

Makwan Amirkhani – vapaaottelun suurin tähti Suomessa

Makwan Amirkhani (syntynyt 8. marraskuuta 1988) on Iranissa syntynyt suomalainen vapaa-ottelija, joka ottelee Ultimate Fighting Championship -organisaatiossa, UFC. Makwan tunnetaan Suomessa myös tuttavallisemmin nimellä Maku. Amirkhani perheineen on tullut Suomeen YK:n avustamana vuonna 1993. Tuolloin hän aloitti painiharjoittelun liki samantien. Ennen ammattilaisuraansa Amarkhani on kilpaillut vapaapainissa sekä kreikkalais-roomalaisessa painissa. Ensimmäisen vapaaottelunsa hän on otellut lokakuussa 2010. Amirkhani on noussut suomalaisten tietoisuuteen menestyneenä urheilijana sekä poliittisten mielipiteidensä vuoksi, jotka koskevat usein maahanmuuttoa.

makwanamirkhani2

Ultimate Fighting Championchip

Amirkhanin debyyttiottelu oli Tukholmassa 24. tammikuuta vuonna 2015 britti Andy Oglea vastaan. Debyytti oli upea, sillä Amirkhani voitti vastustajan tekemällä hänelle teknisen tyrmäyksen hyppy-polviosumalla sekä lyöntien sarjalla. Tyrmäys tapahtui, kun ensimmäistä erää oli kulunut vain vaivaiset 8 sekuntia.

Toisessa ottelussaan 20. kesäkuuta 2015 Amirkhani voitti Berliinissä järjestetyssä UFC-ottelussa meksikolaisen Masio Fullenin noin puolentoista minuutin jälkeen kuristusotteella.

Kolmannessa ottelussaan Lontoossa 27. helmikuuta 2016 Amirkhani voitti Mike Wilkinsonin tuomariäänin. Amirkhani solmi tammikuussa 2017 neljän ottelun sopimuksen UFC:n kanssa, jossa ottelija saa 40 000 dollaria per ottelu. Voittaja saa summan kaksinkertaisena. Ensimmäisessä ottelussa maaliskuussa Amirkhani koki karvaan tappion, kun hän kohtasi Arnold Allenin ja hävisi tälle tuomariäänin 2 – 1. Me jäämme innolla seuraamaan Amirkhanin tulevia otteluita.

Yksityiselämä

Amirkhani on hyvin tunnettu sosiaalisessa mediassa, jossa hänen lausuntonsa ja hyväntekeväisyystempaukset saavat huomiota. Hänen mielipiteensä koskien erityisesti maahanmuuttoa on saanut laajaa mediahuomiota varsinkin maahanmuuttovirran ollessa Suomeen korkeimmillaan. Amirkhani on osallistunut Mr. Finland kilpailuun vuonna 2012 ja hän sijoittui kilpailussa toiseksi. Amirkhani on valittu myös Vuoden Turkulaiseksi vuonna 2015. Amirkhanilla on 8 sisarusta ja hän on hyvin perhekeskeinen. Amirkhani postailee usein kuvia siskon lapsestaan sosiaalisen mediaan. Kuvat saavat paljon huomiota varsinkin naispuolisilta ihailijoilta. Amirkhani on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja hänellä on monia seuraajia.

Nyrkkeily Rion olympialaisissa

Meillä on tällä hetkellä ilo juhlia Rion kesäolympialaisia siitä huolimatta, että Suomi ei ole vielä, tuttuun tapaansa, päässyt avaamaan mitalitiliään. Juuri tänään luvassa on miesten nyrkkeilyä, mikä tarkoittaa sitä, että ainakin minä aion olla nenä kiinni televisiossa, yhdessä kavereideni kanssa. Jone ja Martti tulevat myös meille katselemaan nyrkkeilyä, ja vietämme mukavan illan yhdessä. Olen varannut meille kaikenlaisia herkkuja, joita pääsemme popsimaan erätauoilla. Kamppailun aikana tuskin pystyy syömään, sillä niin jännittävät hetket ovat tuloillaan. Siinä on se vaara, että jotain saattaa joutua väärään kurkkuun, jos syö juuri silloin, kun on matsi täydessä vauhdissa meneillään.

Joka tapauksessa, mennään asiaan, josta ajattelin tänään teille kertoa. Nyt jos koskaan, on oivallinen hetki tutustua hieman siihen, millainen nyrkkeily oikeastaan on, olympialajina. Täten voitte sitten kotona paremmin seurailla otteluita illalla. Ne ovat käynnissä koko illan, alkaen kääpiösarjasta, ja päättyen raskassarjaan. Olympiatasolla nyrkkeilyä oli ennen, pelkästään miesten sarjoissa, joita on yhteensä yli 10, eri painoluokkien mukaan. Naisten nyrkkeilysarjat ovat tulleet olympialaisiin vasta 4 vuotta sitten, Lontoon kesäolympialaisissa. Vieläkin naisia otetaan nyrkkeilysarjoihin paljon vähemmän, kuin miehiä. Nyrkkeilyssä on todella tarkkaa, että paino on kisapäivänä juuri oikea, jotta pääsee kilpailemaan. Mikäli olet oman painoluokkasi yli, et pääse kilpailemaan.

Suomalaisia nyrkkeilijöitä on Rion olympialaisissa yksi nainen, ja hän on nimeltään Mira Potkonen. Potkonen kilpailee nyrkkeilyn naisten 60 kilon sarjassa. Heinävedellä syntynyt Mira Potkonen, on 36-vuotias, kovanluokan kilpailija. Hän on aiemmin saavuttanut kolme mitalisijaa Euroopan Union mestaruuskilpailussa, lajinaan nyrkkeily. Toivomme Mira Potkoselle paljon onnea ja menestystä kilpailuun, joka käydään huomenna 12. elokuuta kello 16.30.

GetInThePit

getinthepit.fi
Getinthepit on luotu vuonna 2012. Getinthepit.fi sivuston pääsääntöinen tarkoitus on jakaa erilaisia mielipiteitä erilaisista vapaaottelu tapahtumista ja vapaaottelijoista.

Suomessa vapaaottelijoiden harrastaja määrä on kasvussa! Suomessa on tällä hetkellä yksi vapaaottelija joka otteli vuonna 2012 vapaaottelijoiden suurimmassa sarjassa, eli UFC(Ultimate Fighting Championship) tapahtumassa. Ottelijan nimi on Anton Kuivanen.

Anton Kuivasen ensimmäinen UFC ottelu ei mennyt ihan toivotulla tavalla. Kuivanen hävisi UFC debyytin Justin Salas nimistä ottelijaa vastaan. Toinen ottelu oli jo parempi ja Kuivanen onnistui päihittämään Mitch Clarke:n tuomari äänin.

Kuivanen ottelee seuraavan kerran 23.2.2013 kun vastaan asettuu amerikkalainen Michael Chiesa. Äskettäin 25-vuotta täyttäneellä Chiesalla on pelottavan kova ottelu kortti. Chiesa on voittanut kaikki 8 ottelua. Chiesa on loistava ottelija matossa. Miehen 8 ottelusta 6 on päättynyt vastustajan taputtaessa mattoon ja kaksi tuomariäänin. Chiesan 5 viimeistä ottelua on päättynyt jo 1 erässä.

Anton Kuivanen on Tony Halmeen ohella ainoa suomalainen joka on päässyt ottelemaan UFC:ssä.

Nähtäväksi jää, onnistuuko Kuivanen päihittämään Chiesan helmikuun lopussa!